lauantaina, toukokuuta 22

LOMALLA

Minulla alkoi kesäloma. Heti kärkeen masentavat asiat. Opinnot ovat siis muuten tältä keväältä ohitse, mutta yhtä matikan kurssia en päässyt läpi. Motivaatio vain loppui kesken. Ensi viikolla pitää päättää, menenkö uusimaan sen kesäkuussa. Päätän sen sitten. Tulokset eivät siis ole tulleet vielä, mutta istuin kokeessa vain puoli tuntia, joten se kertoo, että kovin paljoa en ehtinyt raapustella.

Mutta nyt on kesä! Teen töitä maanantaista keskiviikkoon koko päivää (7,5 tuntia) ja torstaisin ja perjantaisin lyhyempää päivää eli kuutta tuntia. On niin paljon mukavampi lähteä kolmen aikaan kotiin.

Minulla on taas viljelypalsta. Siemeniä on pussitolkulla ja taimiakin parveke pullollaan. Parveketta ei ole vielä laitettu kesäkukkiin, vasta orvokkiamppeli roikkuu seinällä. Kurkussa on jo keltainen kukka. Sitten on siemenestä kasvatettu päivänsini. Muuten taidan käydä ostamassa kesäkukat. Kurkut ja basilikat jäävät parvekkeelle, mutta muut kasvit taidan viedä viljelypalstalle.

Eilen siis olin nelisen tuntia palstalla töiden jälkeen. Sisko ja lapset tulivat auttamaan. Meille tapahtui myös hiiriepisodi. Kastelukannussa nimittäin oli kuollut hiiri. (Ihmekös se haisi tosi pahalle viime syksynä varastossa...) Se ei meinannut tulla pois kastelukannusta millään. Se iljetti sekä minua että siskoani, ja ohikulkijoita huvitti kastelukannun viskominen ja kirkuminen. Tosin siskoani iljetti myös kastemadot. Lapset olivat hyvin puuhakkaita, mutta oli hirvittävän hankalaa ymmärtää, valmiiden kasvipenkkien yli ei saa kävellä. Tai niitä ei saa kaivaa. Tai kastelukannua ei saa kaataa, kun siinä on vettä.

Nyt kun opinnot ovat ohitse, niin olen ehtinyt tehdäkin jo yhtä sun toista. E:llä oli nimipäivät tässä alkuviikosta. Olen katsellut kaikenlaisia 3D-kortteja, jotka tuntuvat oleva pop. Ostin sitten sellaisen vihkosen Sarah Kayn kuvia. Minusta ne ovat niin ihania. Minulla oli lapsena Sarah Kay kulho ja muki, siskollakin oli jompikumpi. Sitten oli vielä sellainen pieni kassi. Ehkä maailman ihanimpia kuvituksia. Mutta tosiaan tein sellaisesta kuvasta elämäni ensimmäisen 3D-kortin ja annoin sen E:lle nimipäivänä.



Eihän tuosta kuvasta oikein edes näe, mitä siinä on. Tyttönen puutarhahommissa ja oikeassa reunassa on kissa.

Järjestin myös opiskelutovereilleni pienet kevätjuhlat. Meitä oli seitsemän tyttöä istumassa keittiön pöydän ääressä. Tosin todistuksia ei jaettu eikä laulettu suvivirttäkään. Tein juhlaa varten elämäni ensimmäisen voileipäkakun. En ole koskaan sellaista yksin tehnyt. Siskon kanssa kerran tehtiin Vantaalla asuessani synttäreille. Se oli hyvä, mutta aika vino. Nyt tein tällaisen ihan pienen ja yksinkertaise, joka meni samana iltana kaikki. Eli juuri sopivan kokoinen. Ohjeen googlasin perhekerhon sivuilta. Tietenkin vähän sovelsin, ainahan se menee soveltamiseksi. Kostutus (kasvisliemellä) onnistui hyvin. Mieskin tykkäsi (söi illalla sen viimeisen palan), ei ollut kuulemma liian juustoinen. Sisällä oli siis joka toisessa välissä ranskankerma-sinappikurkkusalaattia ja joka toisessa maustamatonta tuorejuustoa, kermaviiliä, kinkkua, paprikasilppua, tuoretta basilikaa, kuivattua oreganoa ja viisipippurirouhetta. Päälle olisi pitänyt laittaa ohjeen mukaan pelkkää tuorejuustoa, mutta en tajua, miten se siihen olisi muka levinnyt. Niinpä sekoitin joukkoon loput kermaviilit, niin sain vähän kulkevampaa.



Koristelemista voisi vähän harjoitella, mutta ihan hyvä tämäkin. Tuossa alla on Selfridgesiltä ostettu Joseph joseph -merkkinen alunen. Se on ollut kyllä loisto-ostos. Todella kaunis väripilkku keittiössä, käytännöllinen ja kestävä. Valmistaja takaa, että se ei mene ikinä rikki, kestää jopa 280 asteen lämpöä, jos nyt sattuisi joutumaan uuniin. Ja olisi siis edullinen (taisin maksaa £12 tarjouksessa).

Olen myös ehtinyt lukea vähän. Ostin kirjakaupasta Muumit ja olemisen arvoitus (Jukka Laajarinne) ja luin siitä puolet melkein yhdeltä istumalta. Tämän vuoden puolella en olekaan lukenut vielä YHTÄÄN kirjaa! Jo on korkea aikakin!

Mutta nyt aamupalalle ja -hesarille, että ehtii pellolle. Foreca näyttääkin, että sateet alkavat vasta huomenna. Jes!

PS. Huomaathan kesäherkkuäänestyksen.

LISÄYS 23.5: Olen lukenut tänä vuonna erään toisenkin kirjan: Numerot. Se oli loistava. Olen ehkä maininnut siitä blogissakin.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ja se sun muki löytyy meiltä!

Mlle Unikko kirjoitti...

Hyvää lomaa!

Anonyymi kirjoitti...

Munkin kastelukannussa oli kuollut hiiri, huomasin sen vasta kun oli täyttänyt kannun vedellä ja siinä lillui jokin... hieman aiheutti kirkunaa :D Ja Jouni ja äiti säikähti, äiti onneksi tyhjensi kannun, mä en suostunut siihen enää koskemaan.