opintotukiuudistusehdotuksesta

Tässä muutamia ajatuksia ennen kun jatkan taas kemiaa ja latinaa. Vielä viikko ja yksi päivä koulua. Neljä tenttiä ja kotitentti. Oppimispäiväkirja on vielä hiukan kesken, ryhmätyön kokoamiseen ja tulostamiseen menee vartti. Tiukaksi menee ennen kuin loppuu.

Eilen tuli uutinen ministeriön työryhmän tekemästä ehdotuksesta opintotuen muutoksiin. Aika järkeviä ajatuksia. Siis kun tärkein pointti olisi se, että tuki pitäisi sitoa indeksiin ja vielä ihan todelliseen indeksiin. Siinä ei ole mitään itua, että vongutaan tasokorotuksia 15 vuotta ja sitten sellainen saadaan. Onhan 30 euroa kerralla aika paljon lisää rahaa kuukaudessa, mutta kyllä elinkustannukset syövät sen aika nopeasti (tai ovat oikeastaan syöneet sen jo moneen kertaan sinä aikana, kun tasokorotusta odoteltiin).

Vaikka minä en ymmärräkään tätä ajatusta: opiskelijoiden pitäisi poistua työelämästä ja opiskella, että valmistuisivat nopeammin työelämään. Hmm. Pettääkö tässä joku logiikka? Ja onhan se hauska nähdä, kuka tekee ne pienen palkan hommat, joita opiskelijat nyt tekevät? Mäkkärin kassoille, videovuokraamoiden kassoille, yögrillimyyjiksi ja niihin siivoushommiin, joita ammattisiivoojat ja -siistijät eivät tee, voi olla aika vaikea löytää tekijöitä, jos yhtäkkiä opiskelijat lopettaisivat työnteon. Ja jos vielä kaikki kutakuinkin paholaiseen rinnastettavat välivuosienkin pitäjät katoaisivat, niin kuka nämä hommat tosiaan tekevät? Riittääköhän meillä filippiiniläisiä lääkäreitä, korealaisia juristeja ja pakistanilaisia diplomi-insinöörejä loputtomasti laivoja siivoamaan ja hampurilaisia kääntämään?

Minusta on hyvä, että kansakunta opiskelee ja sivistyy. En halua ajatella, että tieto lisää tuskaa. Kyllä se pikemminkin tekee elämästä mielekkäämpää. On ilo oppia ja soisin, että sitä tuetaan. Säästetään jossain muussa.

Muutosesityksen mukaan halutaan porrastaa niin, että tukea myönnetään ensin kandiin ja sitten vasta maisterin tutkintoon. Onhan se yksi mahdollisuus katsoa, että opinnot eivät ala venyä jo heti alkuvaiheessa. Lisäksi opintopisteitä pitäisi kerätä hitusen hanakammin: viisi pistettä kuukaudessa nykyisen 4,8 sijaan. Mulla taitaa tulla tältä syksyltä 11 pistettä kuukaudessa, joten eiköhän useimmiten tuo viisi pistettä ole ihan kohtuullinen. Kun minäkin olen jo näin vanha enkä enää niin skarpissa kunnossa aivoistani!

Muutos siitä, että asumislisäkuukaudet kuluttaisivat tukikuukausia on monipiippuinen juttu. Ok, mutta se tarkoittaisi sitä, että kesällä olisi todellakin tarjottava kursseja, jotka todella vievät opintoja eteenpäin eikä vain diibadaabaa. Alakohtaiset erot ovat isoja, osalla aloista voi tehdä kesällä kirjatenttejä, matikalla niitä on vähemmän ja bilsan opiskelijoiden on vähän pakko heilua haaveineen kesäaikaan, kun talvella saalistettavat on melko apaattisessa tilassa.

Minusta on aika hauskasti sanottu, että lainaa käytetään liian vähän. Onko se joku itsetarkoitus, että lainaa otetaan? Kai me sitten siitä kansana hyödymme, että ihmiset ottavat elääkseen lainaa. Entä jos tehdään niin, että lopetetaan kaikki yhteiskunnan tuet, annetaan vain työssäkäyville mahdollisuus nostaa lainaa, mutta ei makseta mitään palkkoja ja sitten maksettaisiin vain kovia eläkkeitä, joilla voisi sitten maksaa lainan pois. Katsotaan miten monen kaverin mielenterveys järkkyisi.

Järjestin maanantaina pikkujoulut koulukavereilleni. Olipa mukava puuhastella yhtä jos toista naposteltavaa, vaikka meinasi vähän kiire tullakin. Harmi kun en tajunnut ottaa valokuvaa pyödästä: hedelmäinen vihersalaatti, chili-salami-wrap-rullat, kinkkunyytit, pieni juustotarjotin pipareiden, suolakeksien ja viinirypäleiden kera, mokka-banaani-kakku, mariannerouhe-juustokakku, lisäksi suklaata ja karkkia kaupasta ja itsekeitetty glögi (joka tosin oli kaupan viinimarjamehuun tehtyä). Herkullista oli ja tarjoiluja jäi ylikin. Vieläkin on puolikas kakku tuolla pöydällä ja iso siivu juustokakkua jääkaapissa...

Juu. Mutta nyt energiateknologian ratkaisut kutsuvat.