ylihinnoiteltuja leluja ja muroja

Ainiin. Minullahan on uusi kamera. Kerroinkohan sitä täällä? Siksi olen viime päivinä ollut innostuneempi ottamaan kuvia kuin aikoihin.

Kävin tänään kiertelemässä kirppareita. Kyllä on onneton tarjonta. Kävin siis vain keskustassa. Uusi kirppari Are-aukiolla oli melkein tyhjä. Siis se on avattu joskus talvella. Kysyin vielä tytöltä tiskillä, että ollaanko kirpparia lopettamassa. 80-90% pöydistä oli tyhjänä. Kesällä on kuulemma hiljaisempaa. Ostin lehden (20 senttiä) leikeltäväksi ja raidallisen paidan (1,5 euroa). Sitten menin Yliopistonkadulle Pelastusarmeijan kirpparille. En ollutkaan ennen käynyt siinä. Se miellyttävä paikka. Juuri kun saavuin, oli siesta-aika menossa. Kirppis on kiinni aina yhdestä puoli kahteen. Kannatan siesta-aikaa. Sieltä oikestaan tein kaksi ihan hyvää löytöä. Suorakaiteen muotoinen lasiastia oli minusta hyvin kaunis (1€) ja iloisen keltainen Rupikonna Ruupertti -kirja vuodelta 1975 tarttui myös mukaani (euron sekin maksoi). Sitten ostin vielä punaruudullisen kapan (1,2€). En ole ihan varma pääseekö se keittiön ikkunaan. Harkitaan.







Sitten menin Fidalle. Hetken taas tuijottelin käsittämättömän kalliita tavaroita, kunnes muistin viime talven. Kävimme I:n kanssa ko. kirpparilla ja siellä oli kaksi niin järjetöntä lelua myynnissä, että minun oli pakko kysyä, että onko heillä pilailuhinnat tuotteissa. Eivät kuulemma ole pilailuhintoja. Ja edelleen olivat nämä lelut siellä. Kukaan ei ollut ostanut alastonta peppinukkea, jonka kangastorso oli likainen. Kädet, jalat ja pää ovat sellaista pehmeänkovaa muovia. Hiukset oliva auenneet ja menneet sellaiseen takkuun, mihin nyt vanhan nuken tukka menee. Se ei ollut antiikkia, todellakaan. Ehkä 80-90-luvulta. Hinta edelleen 7 euroa. Myös onneton, nuhruinen pehmokissa oli edelleen kaupan. 8 euroa. Minua alkoi ottaa niin kovasti päähän koko kirppari, että läksin pois. En ostanut mitään.

Eilen ja tänä aamuna harrastin:



Leikkaaminen ja liimaaminen on niin mahdottoman kivaa. Nyt en vaan ollut pitkään aikaan puuhaillut ja heittelin lehtiä menemään (ja tietenkin ensin leikkasin niistä irti kaikki kivat kuvat), joten kuvia oli kertynyt aika lailla. Niistä tulee siis jotain tällaisia:



Olisinkohan puolen tusinaa sivua askarrellut tällä kertaa. Minulla on tuollainen A3-kokoinen leikekirja, johon nuo teen. Siellä ovat myös kaikki tallessa olevat leffaliput. Tämän vuoden puolella olen ainakin nähnyt seuraavat kuvat teatterissa (en osaa nyt suoralta kädeltä sanoa, olenko hukannut jonkin lipun):

02.01 Kauneuden valta
16.01 Rööperi
09.02 Changeling-vaihdokas
12.03 Kielletty hedelmä
29.03 Miehet, jotka vihaavat naisia
24.04 Slummien miljonääri
27.04 Postia pappi Jaakobille
29.04 Gran Torino
21.05 Enkelit ja demonit
12.06 Terminator-pelastus
16.06 Täynnä Tarmoa



Taas mietin, miten kammottavaa olisi elää, jos ei osaisi laittaa ruokaa. Kesällä salaatit ovat niin hyviä ja nopeita.

Eilen: romaine, kurkku, tomaatti, mozzarella, paistettu peruna, paahdettu auringonkukansiemen, pippuri, suola ja paahdettu seesaminöljy.




Tänään: tammenlehtisalaatti, tomaatti, basilika, mozzarella, auringonkukansiemenet, kana (joka paistettu oliiviöljyssä, soijakastiketta, appelsiinimehua, hunajaa, rouhittu viittä pippuria ja ihan vaan valmista makeaa chilikastiketta). Hyvää vielä huomennakin töissä.



Vielä yksi tunnustus. Sekosin kaupassa jo aikaisemmin. Nimittäin sai sellaisen peltirasian, jos osti vähintään kaksi Kelloggsin tuotetta. En syö muroja, sokerimyslejä enkä mitään muitakaan Kelloggsin tuotteita. Tai en syönyt. Nyt syön. Ensin ostin kaksi erilaista pakettia välipalapatukoita. Lontoossa asuessani söin jotain tuollaisia, mutta ne olivat parempia kuin kumpikaan nyt hankkimistani. Rasioita on neljä erilaista. Siskoni onneksi suostui ostamaan muroja ja sain yhden. Tänään sitten ostin kaksia erilaisia muroja. Toiset olivat suklaamuroja, joita söin äsken vähän kuin karkkia jälkiruoaksi. Mutta sain nämä:



Se viimeinen, heppa-aiheinen, saa olla. Luultavasti en nyt jää koukkuun muroihin. :D