juhlia ja puutarhahommia

Meinasin taas laittaa vaan koneen kiinni, mutta päätinkin tehdä pikaisen päivityksen. Edellisen jälkeen tapahtunutta:

No, K tuli lomille, vuorokauden verran myöhässä, mutta tuli kuitenkin. Eli kömpi viereeni perjantain ja lauantain välisenä yönä, minä juuri ja juuri jaksoin herätä avaamaan oven. Eli en tiedä, oliko maailman sydämellisin tervetulon toivotus. Väsytti niin vietävästi.

Lauantaina oli sitten paljon kohutut yllärisynttärit. Kerran aikaisemmin olen yrittänyt järjestää yllätysjuhlat ja ne meni ihan reisille. En osannut käyttää sähköpostilistaa ja lähetin suunnitteluviestin myös sankarille. Se niistä juhlista. :D Mutta nämä pysyivät kyllä salassa.

Miehen silmät sidottiin kotipihassa ja harhautin jo ensimmäisten satojen metrien aikana niin, että ei tiennyt missä mennään. Toivoi vaan, että emme ajaisi mihinkään seinään eikä häntä pudotettaisi mistään lentokoneesta. Kun kerta lentokoneet tulivat puheeksi, niin haimme lennonjohtajan kyytiin. Sepä oli rattoisa matka, kun K ei tiennyt kuka kyydissä oli (joten oli vähän vaivautunut olo, kun ei tiennyt onko edes tuttu vai kuka) ja toisaalta sisareni istui hiiren hiljaa takapenkillä, että ei paljastaisi kuka on.

Sitten ajettiin Vaajakoskelle. Kun K arveli olevansa talon pihassa, tuli mieleen, että olisinkohan voittanut lotossa ja hankkinut meille uuden kodin. Voi mikä pettymys, kun olikin vain juhlat. :D No, pieni aavistus tuli, että missä ollaan ja oikeakin sellainen. Mutta hymy hyytyi, kun kolme jenkkipoikaa tuli kättelemään esittäytymään. K:n veli oli kutsunut mukaan myös jenkkifudisjoukkueen ulkomaalaisvahvistukset. No, enempää ei pidetty hullua jännityksessä. :D

Lahjakin piti löytää silmät kiinni. K:n vanhin veli oli maalannut keinutuolin tosi hienoksi HD värein (musta-oranssi). Minulle ainakin kelpasi.

Juhlat olivat onnistuneet, ruoka hyvää ja sauna kelpasi. Baareihinkin joukko yritti kovasti, mutta en tiedä pääsikö kukaan muualle kuin Huviretkeen syömään (?? Jos porukka lähtee baariin, niin kuka menee ravintolaan syömään, kun koko ilta on grillailtu?).

Sitten puutarha-asiaa. Vielä on salaatteja ja tilliä ja vähän jotain pikkujuttuja, joita voisi palstalle viljellä, tilaa kyllä vielä riittää. Mutta suurimmat jutut on maassa. Siellä voisi kasvaa siis seuraavia asioita:

keräsalaatti
ruiskaunokki
sokerimaissi
tuoksuherne
rucola
pallerokiurunkukka
porkkana
palsternakka
auringonkukka
parsakaali
peruna (paria erilaista)
kesäkurpitsa
valkosipuli
punakaali
salaatti
vesimeloni

Sitä minä en tiedä, mitä siellä kasvaa. Vesimelonin ja punakaalin ostin Viherlandiasta ihan kunnon kokoisina taimina, joten niitä ainakin. Auringonkukat tunnistin, osan kylvin jo kotona pikkupurkkeihin, kuten myös kesäkurpitsat. Samoin valkosipulit. Porkkanapenkistä kuvittelisin tunnistaneeni porkkanat (ne ovat harson alla), mutta lopuissa penkeissä kasvaa rikkaruohoja. Minusta tuntuu, että herneet eivät ole itäneet eikä sokerimaissi. En tiedä, miten kauan niitä pitää odotella.

Hirvittävästi vaan on rikkaruohoja. No ne hiivatin heinät osaan repiä irti, samoin inhottavat piikkikasvit. Sitten olen tunnistanut vielä yhden kasvin ainakin selkeästi rikkaruohoksi, kun sitäkin on joka penkissä. Sitten yhden olen tunnistanut myös, se on joku virna. Minulla on kyllä muutama kasvikirja, joista voisin vähän katsella.

Kyllähän minä ruiskaunokin tunnistan, mutta jotenkin minusta tuntuu, että sieltä ei tulla tupsahda sellaista sinistä kukkasta.

Jaa. Mutta nyt minä olen tässä ammatinvalintapsykologin tehtävissä.