lörpötystä

Teen pienen paljastuksen. Kirjaan silloin tällöin syömisiäni ylös kiloklubiin. Se antaa välillä aika hassuja tuloksia, kuten tänään. Kuitupallukkani on nyt punaisella. Punainen tarkoittaa päin mäntyä, keltainen ok ja vihreä hyvä. Olen syönyt 23 grammaa kuituja tänään, kun pitäisi tavoitella 25 grammaa. Luulisi, että ei tuo kaksi grammaa nyt aivan punaisen arvoinen ole. Ei olekaan, mutta olen syönyt pullaa ja eineshampurilaisen. Mikään ei voi siis enää pelastaa minua. (tai no ehkä paketillinen näkkäriä...) Yksi syy, miksi aloin kirjailla ylös ruokiani, oli se, että kiinnostaa tietää, miten terveellisesti syön. Epäilin syöväni liian vähän proteiinia, mutta useimpina päivinä se puoli tuntuu olevan kunnossa. Sen sijaan hyvin monina päivinä rasvan saanti jää liian pieneksi. Onhan siitä puhuttu, mutta en ole ajatellut, että söisin liian vähän rasvaa. Liian vähän rasvaa ja sekin joskus vielä vääränlaista. (nyt aloin jo miettiä, että olinkohan jo kirjoittanut tästä...)

Pyyhin tänään pölyt telkkarista ja avasin sen. Huomasin telkkuoppaasta, että sieltä tuli ohjelma ahdistuksesta. Ei se kovin hyvä ollut. Mutta sen mukaan ihminen on luotu asumaan 60-70 hengen laumassa, sitä suurempi lauma aiheuttaa ahdistusta. Eli alanpahan tästä nyt valkkaamaan porukkaa, jotka muuttavat mun kaa metsikköön, että en ainakaan sen takia ahdistu.

Viikon päästä on kemian koe. Pitäisiköhän lukea vielä vähän. Pari tuntia tuossa opiskelin heti koulun jälkeen. Toinen vaihtoehtohan olisi vääntää kasvatustieteen luentopäiväkirjat loppuun, tänään kun oli viimeinen luento.

Mulla oli lukuisia kärkeviä aiheita mielessäni, mutta en muista nyt yhtäkään.

Nyt on viimeiset hetket antaa äänensä!