Mulla on vähän kipeä olo. Toiseen korvaan sattuu vähän ja lämpöä on 37.2C. Eilenkin jo palelsi, mutta tulenkohan tässä kunnolla kipeäksi vai en. Etten vaan ole tällä tavalla puolikipeä vaikka kuinka kauan. Se olisi niin kovin tyypillistä viime kuukausille. Kipeä olo tulee vasta illalla kotona.
Aloin lukea Taru sormusten herrasta -kirjaa. Mä en oo koskaan lukenut sitä loppuun. Luin sen ensimmäisen kirjan ja toista puoleen väliin joskus lukioaikoina. Mieleen on jäänyt ne kauhean pitkät runot ja että kirja oli jotenkin tylsä. Nyt oikein harmitti, kun lapsi heräsi päiväunilta juuri, kun Legolas huusi, että sehän on balrog! Siihen piti jättää kesken. Ehdin jo jatkaa vähän. Ja kohta menen lukemaan lisää.
Kuinka nopeasti luette. Mittasin tänään nopeuteni töissä ja ehdin lukea tunnissa 40 sivua. Se ei tunnu kovin nopealta temmolta. Tein myös juuri lukunopeustestin netissä ja sain tulokseksi 71 sivua. Kokeilkaa, se ei kestä kauaa.
http://kunniankevat.com/kk/lukunopeus.shtml
Kun olin lukiossa ihan viimeistä vuotta, niin luin kirjan pikalukemisesta ja opettelin uuden tekniikan lukea ja olin ehdottomasti luokkani nopein lukija (haamuopettajan tunnilla piti lukea vanhoja ylioppilasaineita hiljaa mielessään ja kaikki muut vielä lukivat, kun lopetin lukemisen). (Haamu oli sen ei niin mukavan äidinkielen opettajan lempinimi. Viimeistä kurssia lukuunottamatta opiskelin äidinkieltä mukavan Senjan johdolla.) (Senja kirjoitti kerran aineeni loppuun: "Olet filosofi!" eikä mitään muuta. Paras palaute, mitä olen koskaan saanut.) Jos haluaa muistaa lukemansa, niin aivan liian nopeasti ei tietenkään saa lukea, silmäillä, mutta ei missään tapauksessa liian hitaastikaan. Jos ajatuksilla on aikaa harhailla, niin sitten lukee liian hitaasti. Mutta se nopeasti lukemisen tekniikka jäi ja luen nykyään välillä aivan liian hitaasti. Hmmm ja haikuja ei toinna kovin nopeasti lukeakaan. Oho, luin runokirjan 12 minuutissa!
Tuossa lattialla palloilee tätinsä uudella koripallolla suihkunraikas tyttö. Äitinsä osti hänelle vauvanuken (täällä tosiaan ON noita leluja) ja minulla tuli ihan liikutuksen kyyneleet, kun E syötti vauvanukelle lusikalla näkymätöntä ruokaa. Olipa ihanaa!
Nyt menin ottamaan iltateetä. Kunpa huomenna jaksaisi valvoa kauan, kun on se peli.
2 kommenttia:
PS. Osasin siis myös vastata kysymyksiin siinä lukunopeustestissä.
P
MÄkin oon aloittanut aiemmin lukemaan Taru sormusten herrasta -kirjaa ja sain luettua vaan jotain parisataa sivua ehkä. Se oli tylsä. Nyt sitten jo jonkin aikaa sitten päätin lukea sen uudelleen, mutta näyttää jälleen siltä, että taitaa jäädä kesken. Ei se enää ollut niin tylsä kuitenkaan. EHkäpä kolmannella yrityksellä saan luettua loppuun asti. Nyt pääsin paljon pitemmälle kuitenkin kuin ekalla yrittämällä.
O.K.
Lähetä kommentti