sunnuntai, marraskuuta 11

pelisilmää

Pakko oli palata (eli huomaa, että tuossa alla on ensimmäinen uusi teksti, lue se ensin). Ensinnäkin OK oli kysellyt kaikenlaista tuolla vanhoissa keskusteluissa. (Minä en muuten saa mitään sähköpostia tms, jos joku kommentoi vanhoja juttuja, joten ei ehkä kannata viime toukokuun tekstejä kommentoida, en lue niitä.)

Toiseksi. Äiti purpatti jotain Avun myyntikikoista. Että onkohan hän koskaan edes tilannut lehteä omalla nimellä. (Hänelle oli käsittääkseni soittanut lehtimyyjä.) Isä totesi äidin olevan uskollisempi asiakas Avulle kuin lehtien tilaajat. Osallistuu kuulemma usein johonkin kilpailuihin.

Mutta OK:n uteluihin rugby-kokemuksesta. Taitaa olla oma lehmä ojassa. (Pohdimme sanan alkuperää poikien kanssa Varkauteen tullessamme. Että onko jollain kaverilla ollut niin monta kertaa lehmä ojassa, että siitä on tullut ihan sanonta...) (Ja oma lehmä siksi, että TK pelaa amerikkalaista jalkapalloa.)

Menin siis katsomaan peliä, koska olin ulkona eteläafrikkalaisen tytön kanssa ja menossa oli finaali. Rugby on eteläafrikkalaisille on kai kuin lätkä meille. KAIKKI rakastavat sitä ja rugbyn pelaajat ovat kansallissankareita. Ei se ihan hölmöltä näyttänyt, vähän hassulta. Mutta kyllä mä kannustin (Etelä-Afrikkaa tietenkin, ne voittivat!)

Sitten lainaan vähän OK:n tekstiä:

varsinkin silloin, jos peliä ei pelata sääntöjen mukaan ja sen takia häviän, silloin olen tosi huono häviäjä.. Näin kävi kerran twister -pelissä.. Mutta ei muistella nyt sitä.

Toivottavasti tähän kerhoon kuuluu muitakin onnettomia tosikkoja. Suutuin kerran ihan tosi paljon, kun olin voittamassa Trivial peliä ja kanssakilpailijani alkoivat AUTTAA TOISINAAN. Lauleskelivat Meri Kreikan -laulua, kun oikea vastaus oli Kreikan meri. Mulla meinasi palaa hihat ja muut meinasivat tukehtua nauruun. Otan OK:n joukkueeseeni ensi kerralla. Kaikki Monicat voivat ilmoittautua minulle.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nyt oon kommentoinut. Oletko aiti tyytyvainen?

Mlle Unikko kirjoitti...

Mua alkaa yleensä ihan kamalasti väsyttämään ja kehtuuttamaan, jos oon lähellä häviöitä (siis oikeeseti sitä ei koskaan tapahdu).