Se yks tyyppi matkusti ympäri maailmaa ja sillä oli laukussa leipää ja piimää. Miten ihmeessä se sitä piimää raahasi Japaniin ja ties mihinkä? Mahtoi olla hyvää piimää, kun tarjosi sitä uudelle ystävälleen Tokiossa. Konichwa! (Vai miten lie kirjoitetaan :))
Identiteettikriisi on ikuista. Siltä ainakin tuntuu.
torstaina, elokuuta 3
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Eipä tuokaan enää niin helposti onnistuisi, kun USAn lennoille ei saa viedä nesteitä mukanaan (ainakaan käsimatkatavaroissa). Jäisi siis piimät kentälle!
Ja mites sitä sitten iloisesti matkustelis? Eikös elämässä maailman näkeminen ole tärkempää kuin työ? Eikös?
Juuh. Pete osui kyllä asian ytimeen. Kyllä on hymy hyytynyt siltä matkustelijalta, kun piimät jäi Heatrow'lle. Suomesta sentään saa vielä piimää viedä. Ehkä. Entä jos sitä suostuisi maistelemaan turvatarkastuksessa. Sitä mietin, että miltä ne räjähtelevät nesteet maistuvat?
Ja sen kun tietäisi, mikä on tärkeintä...
Lähetä kommentti