Taytan ensi vuonna 27 =(

Yleison painostuksesta on kerrottava viela viimeisia kuulumisia matkoilta. Huomenna lahden kotiin. Kauhean pitka matka. Lahden taalta Tuijan luota jo varmaan ennen puolta paivaa, ja olen kotona vasta tiistaiaamuna viiden aikaan.

Olen vanha pieru. 27 kuulostaa kauhean pahalta. (Jotain pessimismia... olenhan kuitenkin vasta 25...)

Pariisin reissu meni ihan mukavasti. Elakelaismummot matkoilla. :) Oltiin rakatautisia ja molemmilla oli lampoa, mutta sitkeasti oltiin ylhaalla.

Maanantaina nahtiin ihan ensin torillinen katutaiteilijoita ja sitten Sacre-Coeur. Kirkko oli komia, sytytin siella Pekalle kynttilan. Sai ostaa kynttiloita ja sytytella niita. En mina tieda, minka takia ne muut niita sytyttelivat, mutta mina sytytin Pekalle.

Nahtiin paljon karuselleja.

Eiffel-torniin ei jaksettu jonottaa (enka mina ois ees uskaltanu sinne menna), sen sijaan jonotettiin tornin alle :) (eli vessaan)

Nahtiin myos Riemukaari ja Moulin Rouge, joka ei oikein ollut sellainen kuin kuviteltiin.

Metrolippujen ostaminen meinas tuottaa hankaluuksia, mutta sen jalkeen, kun oltiin onnistuttu ostamaan pari 3 fromages paninis, niin metroliputkin saatiin hankittua. Matkalla opittiin siis kaksi uutta sanaa, ensimmainen oli tuo juusto. Toinen sana oli Pariisin yleisin metroaseman nimi eli sortie. Taisi tarkoittaa ulospaasya.

Meidan hotelli oli aivan pornokadun vieressa (Tuijan varaama).

Disneyland oli ihan hienon nakoinen ulkoapain, mutta ei siella juuri muuta ollut kuin kauppoja ja jonoja. Mutta sai Tuija vietya mut siellakin kauhutaloon. En vaantanyt itkua, mutta hupun vedin varmuuden vuoksi syvalle paahan.

Viimeisena paivana hammasteltiin matkatavaroiden sailytyslokeroita. Piti menna metallinpaljastimen lapi ennen kun sai jattaa tavarat. Outoa...

Disneylandin jonojen jalkeen Notre Damen ja Louvren jonot eivat kiinnostaneet, mutta naimme ne ulkoa. Morrisonin haudalla kaytiin myos. Hautausmaa-alue oli kylla tosi hieno.

Yksi Pariisin kohokohta oli hotellimme sauna. Suomalainen, lammin sauna! Meita kun palelti koko ajan. Peitot olivat ohuita viltteja ja ensimmaisena yona ei alytty laittaa ees lammitysta paalle.

Taalla Lontoossa ei ole santailty paljoa, muutamissa kaupoissa kayty ja viimeinen paiva vaihdettiin vuotta. Ilotulituksia kaytiin katsomassa melkoisen keskustassa, nakyi ihan kivasti. Sen jalkeen Tuija ja Gjini laksivat nukkumaan ja mina jain Tuijan suomalaisen kaverin kanssa etsimaan jotain paikkaa, mihin paasisimme viela bilettamaan.

Kavelimme ympari Lontoota eika mitaan tuntunut loytyvan. Puhaltelimme vaan iloisiin torviimme ja siirryimme keskustasta pohjoiseen Camden towniin, missa viimein loysimme pippalot. Mukavaa musiikkia ja tummia ihmisia. Meidan lisaksi siella oli kourallinen vaaleampi ihoisia, ja me kaikkein vaaleimpia.

Sitten lahdettiin kotia kohti. Perille paastiin vasta aamukuudelta. Eksyttiin ihan totaalisesti ihan vaaraan paikkaan, mutta nahtiin sentaan KETTU. Siis ihan oikea kettu kaupungissa. Maria kiljui ja mina yritin kasi ojossa hopottaa sille. Ei se ihan kesy ollut.

Nyt pitaa lopettaa, selkavammainen Tuija yrittaa kaskea mua pukemaan sille sukat.