En meinannut saada illalla unta, kun olin jotenkin niin täpinöissäni. Se on aina niin ihmeellistä, miten sitä saa aina iltaisin kaikenlaisia ideoita ja ajatuksia. Mietin sängyssä maatessani, että miten hauskaa olisikaan lähteä Espanjaan esittämään nukketeatteria kaduille. En tiedä miksi juuri Espanjaan. Olisi suorastaan tehnyt mieli nousta ylös ja alkaa suunnitella moista ideaa. Pysyin sitten vuoteessani ja sain jossain vaiheessa unen päästä kiinni.
Aamulla heräsin ihanan valkoiseen maailmaan. Oli satanut niin paljon lunta, että aura-autotkin olivat joutuneet heräämään. Oikein niille! Ja lisää näyttää satavan. Ihanaa kun on talvi. Satais nytten vaan oikein paljon.
Luonto se vasta on ihmeellinen. Se saa meidät riemuitsemaan ja kiroilemaan, palelemaan ja hikoilemaan. Ihan vain omalla olemassa olollaan.
Piparkakkutalo ei syntynyt eilen. Sen olisi parempi syntyä tänään, tai muuten loppuu taikina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti