Tuollainen monistenivaska tuijottelee minua pahasti sohvan reunalta. Siinä lukee natriumditioniitti moneen kertaan. Aivan kuin olisi jotain asiaa minulle... Tiistaina on puunjalostuksen tentti (kurssin nimi on Johdatus puunjalostukseen, olen oppinut muun muassa sen, miten tehdään vaneria, terveisiä vaan isälle).
Viikonloppu mukavan hitaasti. Eilen käytiin uimahallissa siskon lasten kanssa. Nähtiin julkkiskin. Minähän olen hyvin huono tunnistamaan ketään, mutta uimari Seppälän tunnistin. Siellä uimahallissa oli siis jotkut uintikilpailut ja talo täynnä porukkaa ja meteliä.
Ilta sukuloitiin, olipa mukavan leppoista.
Tänään aamulla heräsin puoli kahdeksan, sellainen sopiva aika herätä sunnuntaiaamuna. :D Sitten heti luin tunnin, söin hitaan aamupalan ja luin vielä toisen tunnin. Ja muuta en lukenutkaan koko päivänä! Ja lukeminen siis tarkoittaa nykyään melkein aina noita kouluhommia.
Kävin kaupungilla vähän haistelemassa, että mitähän sitä tarvitsisi. En tiedä, miksi lehdissä on höyrytty kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta. Suomalainen kirjakauppa ei ollut avoinna. Sinooperi kiinni. Arnolds kiinni. Marimekko kiinni. Kokonainen ostoskeskus näytti olevan kiinni. Kävin kirpparilla ja tuhlasin kympin: kaksi kynttiläkuppia, oikein sieviä, villahame, retro sitruspuserrin, jouluinen pöytäliina, pipari- ja torttumuotteja niin paljon, että annoin puolet siskolle, peltipenaali siskolle (penaalit ovat muuten hankalia: kaikissa on ihan hölmöjä kuvia. Kuka on Hannah Montana!!? Se on Tiimarin jokaisessa tavarassa...), yötakki (niin siinä hintalapussa luki...), riisin verran paperia, Olivia-lehden. Hmm olikohan vielä muuta? Aika paljon kaikenlaista.
Sitten piipahdin Tiimarissa hankkimassa pieniä juttuja jouluaskarteluja varten, ja käytiin siskon ja lasten kanssa Rossossa syömässä. Söin parhaan mahdollisen pannupitsan: ilmakuivattua kinkkua, vuohenjuustoa ja paholaisen hilloa. Sitten käytiin vielä ruokakaupassa ja mentiin siskon luo tekemään joulutorttuja. Vadelmahillolla, tottakai!
Olen tehnyt kaikkea hyvin hyödyllistä tänään. Siivonnut vessan hyllyjä ja järjestellyt pinnejä, meikkejä, ompelutavaroita (minullahan on nykyisin ompelukone, joten onhan sitä oltava myös ompelutavaroita...) (Tosin haluaisin sellaisen "virallisen" ompelurasian, sellaisen kuin äitillä ja kaikilla muillakin äiteillä on), askartelujuttuja ja sen semmoisia.
Vähän on sellainen käärmeolo, kun söi sen pitsan. Että syö valtavasti kerralla ja sitten pitää odottaa seuraavaan aamuun, että pystyy syömään seuraavan kerran. Tosin käärmeet taitavat olla useita viikkoja syömättä. Olisihan se hassua, jos minuunkin tulisi sellainen hiirenmuotoinen (tai antiloopin, riippuu miten iso käärme olen...) pallero vaikka käsivarteen.
Niin, nyt täällä on kynttilöitä, suitsukkeita, jouluvaloja ja joulubiisejä. Parvekkeella uusi lyhty sai kynttilän. Tosin ei se oikein tänne sisälle näy eikä kauheasti tule hengailtua tuolla partsilla. Parveke on vähemmällä käytöllä näin talvella (no syksyllä). En oikein tiedä, miten siellä voisi hengailla. Tietysti jos olisi tosi mukava, iso tuoli ja siihen lampaan (tai paremminkin karhun-) talja, niin sitten siinä voisi istuskella, siemailla glögiä ja tuijotella tähtiä.
Glögiä... Voi taidan loihtia kupillisen. Mausteita on kyllä, toivottavasti on viinimarjamehuakin.
Suloista sekamelskaa ovat aina nämä minun purskahdukseni. Nimittäin kirjoitan vielä pari riviä d-vitamiinista. Kun joka maassahan on omat suositukset kaikkeen syömiseen. Monessakaan maassa ei suositella esimerkiksi juomaan maitoa puolta litraa päivässä, valtaosa maailman ihmisistä taitaa pitää maitoa imeväisten ruokana, tosin epäilen, että he eivät ole koskaan saaneet tuoretta pullaa. Tuore pulla jää vajaaksi, jos ei ole lasillista maitoa. Mutta suosituksia on siis joka lähtöön. Luin tuossa äskettäin kirjoituksen d-vitamiinista, Suomessahan sitä suositellaan nautittavan 7,5 mikrogrammaa päivässä (tällainen perusterve aikuinen, joka ei ole tiineenä). Ja meitä pelotellaan kovasti sillä, että rasvaliukoisia vitamiineja ei saisi syödä liikaa, kun ne varastoituvat elimistöön. Niin siinä minun lukemassa jutussani puhuttiin Kanadasta ja 25 mikrogramman annoksesta, joka olisi sopivampi. Googlailin netistä yhtä jos toista D-vitamiinista ja löysin aika monta artikkelia, joissa sanottiin, että suomalainen suositus on aivan liian vähäinen. Sillä annoksella voidaan estää juuri ja juuri riisitauti ja väärät sääret. Joku lääkäri sanoi, että sopivampi annos olisi 7-kertainen tähän nykyiseen verrattuna. Toksiseksi d-vitamiini muuttuu noiden lähteiden mukaan vasta jossain siellä, kun päivittäiset annokset ovat moninkymmenkertaisia.
Niinpä ostin purkillisen d-vitamiinia ja aion vetää sitää nyt ainakin kuurina 20 mikrogrammaa purkista, plus sen mitä saan maidosta ja kalasta.
Eli jos jään auton alle ja kuolen, tiedätte, että se johtui siitä, että söin liikaa d-vitamiinia.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
1 kommentti:
Tuosta d-vitamiinista puhutaan nyt todella paljon. Vähän joka puolella siihen törmää. Ilmeisesti on tosiaan tullut joku uusi tutkimus?! Joka tapauksessa, olen aina kuvitellut saavan tarpeeksi d-vitamiinia, mutta ehkä en saakaan?!
Käytän kyllä maitotuotteita päivittäin, mutta esim. maito, jota juon, on luomua ja siihen ei ole lisätty d-vitamiinia. Aurinkoa en näe talvella koskaa tai ainakaan tarpeeksi kauan. Kalaa syön parhaassa tapauksessa pari kertaa viikossa. Ja tosiaan, itsekin olen lukenut jonkun lääkärin sanoneen, että Suomessa pitäisi noudattaa tuota Kanadan ohjetta d-vitamiinin suhteen.
Ja maitotuotteista vielä - maitoa käyttävät kaikki maailman ihmiset - harvemmin sitä vain juodaan sellaisenaan. Esim. Ranska ja juustot - siellä juustot mieluiten tehdään vielä raakamaitoon (ei pastoroitu), Intia ja lassit, kotijuustot jne. Hassua ja teennäistä minusta se puhe, ettei maitoa pitäisi käyttää. Eri maissa sitä käytetään vain eri muodoissa - ja parastahan tuote on käyttää mahdollisimman alkuperäisessä muodossa, ilman, että sitä on suuresti muunneltu ja sorkittu.
Useinhan maidon jatkojalostusmuodot johtuvat vain käytännön syistä: esim. siellä Intiassa hapatetut maitotuotteet säilyvät kuumuudessa paremmin kuin raakamaito.
Lähetä kommentti