perjantaina, elokuuta 21

sairaskertomus

No niin. Alkaa helpottaa. Mulla nousi melkein kaksi viikkoa sitten lauantain ja sunnuntain välisenä yönä yli 38 astetta kuumetta. Olin hippaloimassa yläasteaikaisten tyttökavereiden kanssa ja hauskaa oli. Mutta yöllä oli aikas kurja olo, kun paleli ja sitä kuumetta pukkasi. Siitä se sitten läksi, ensin vain iltaisin kuumetta ja sitten alkoi olla ihan koko ajan, isoimmat lukemat olivat 39.5. Oli aika kuollut olo. Joku virus kuulemma. Viimeinen työviikko meni siihen, ikävä tapa lopettaa työt. Olin ajatellut myös käydä mustikkametsässä.

Mutta se paheni. Sunnuntaina piti lähteä Milanoon ja sieltä Barcelonaan. Kahden viikon reissulle. Olin odottanut reissua viime talvesta. Meillähän on yliopistolla alvariinsa lomia (ei syyslomaa, ei talvilomaa, pääsiäisenä kaksi ylimääräistä vapaapäivää. No, onhan meillä siis kolmen viikon joululoma), joten kyllä nämä kolme viikkoa lomaa ennen luentojen alkua syyskuun 7. päivänä tulevat ihan tarpeeseen. Sinne jouluun kun on vielä vähän aikaa.

No, Milanot ja Barcelonat jäivät väliin. Ja olo vain paheni. Ensimmäinen lääkäri sanoi työterveyshuollossa, että joku virus. Toinen lääkäri päivystyksessä ei sanonut oikeastaan senkään vertaa. Molempien tärkein homma oli kirjoittaa sairauslomalappuja. Kun olin menossa kolmatta kertaa lääkäriin, niin minulla oli jo vastaus valmiina kommenttiin "se on joku virus". Onhan ebola ja hivikin "jotain viruksia", mutta kai ihmiset jotain apua saavat ja kai niitä jotenkin tutkitaan.

Kun oli ensin vaan sitä kuumetta, eikä mitään hengitystieinfektio-oireita. Sitten viime sunnuntaina nousi vähän limaa, tosi vähän. Mulla oli vaan kuumetta ja nuijittu olo. Ja kehenkään tämä ei ole tarttunut, vaikka olin siis jopa maanantaina töissä, kun silloin aamulla ei ollut kuumetta.

Eilinen lääkäri sitten pisti keuhkokuviin ja sanoi, että perin kummallista. Etenkin kun tulehdusarvot olivat vain pikkuruisen aavistuksen koholla. Tänään saan loppujen verikokeiden tulokset ja keuhkokuvien lausunnon.

Toissailtana oli siis vielä yli 39 astetta kuumetta. Eilen kun heräsin päiväunilta, niin ei ollut yhtään kuumetta. Eikä noussut koko iltana. Koko yön nukuin hyvin (olen kyllä nukkunut muutenkin noin joka toinen yö loistavasti, joka toisen yön surkeasti) ja aamulla mittari näyttä 36.3. Toiveet korkealla. Nyt on aavistuksen lämmön puolella, 37.1. Mutta toiveet siis korkealla. Pää kyllä hajoaa, jos kuume tästä vielä nousee.

Ei kommentteja: