lauantaina, maaliskuuta 7

toinen on streit-tsein ja toinen brants-tsein

Kemian parissa olen yrittänyt viettää tämänkin viikonlopun. Kirja on englanniksi, luennoilla asiat käydään pääosin suomeksi (tosin kemistit tuntuvat olemaan aika laiskoja kääntämään suomeksi niitäkin sanoja, jotka voisi kääntää). Valtaosa sanoista on samoja sekä englanniksi että suomeksi, joten lukeminen on helppoa. Mutta aivan kaikki ei ole. Lukiessani en välttämättä muista tai löydä suomennosta jollekin sanalle ja alan käyttää siitä "omaa suomennosta". Esimerkiksi konsitutionaalinen isomeria ei kuulosta kovin viralliselta käännökseltä, mutta tuskin se perustuslaillinen isomeriakaan on. Olen joutunut jättämään puolet luennoista väliin, joten omia muistiinpanojakaan ei ole. Käänsin sanan quarternary kvartenääriseksi ja muistiinpanoissa lukee kai kvateriäärinen (jonka google löytää tasan kaksi kertaa), mutta tarjoaa tilalle kvaternääristä. Ehkä sitä ei pitäisi suomentaa ollenkaan tuonnepäinkään.

Eikä myöskään kannata ehkä yrittää suomentaa kuutaaniksi, taloaaniksi, kirkkoaaniksi ja koriaaniksi erimuotoisia polysyklisia alkaaneja (cubane, housane, churchane ja basketane). Mutta prostaglandiini on ihan oikea sana, vaikka en oikein ymmärrä mikä se on. Mutta lipideihin liittyvällä bileijerillä luulisi olevan oma sanansa, mutta en tiedä, mikä se on (vaikka kyllä ymmärsin, mitä se tarkoittaa).

Mutta en ihmettele yhtään, jos joku päivä puhun, että tämä kompaundi kombastaa tän ja sit toi oksideittaa ton ja nää bondit katkee ja toi toinen on streit-tsein ja toinen brants-tsein. :D

Nimim. suomenkielistä kemian kirjaa kaipaillessa

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

HUH HUH!
OK

Mlle Unikko kirjoitti...

Apua!!! ymmärsin sun tekstistä ehkä 30%... jos sitäkään. Ehkä 10%.. siis oikeasti. Sä oot hurja nainen!

Pyjama kirjoitti...

No, se yhdiste (compound) joka polttaa (combustion) sen toisen on tietenkin happi, kuten kaikki tietävät. :D Oksideittaa eli hapettaa, sidokset katkeavat. Ja jotkut rakenteet ovat suoraketjuisia tai haaroittuneita. :D