yliopistolaki

Mukavaa lauantaiaamua. Heräsin, kirjoittelin vähän päiväkirjaa ja sitten jo sisareni soitti ja puhuimme taas melkein tunnin puhelimessa. Lueskelin hesaria ja jäin miettimään turvapaikan hakijoita. Onkohan Suomi niin ihana maa, että joku, jolla on asiat hyvin omassa maassaan, tulee tänne väittämään huvin vuoksi, että häntä vainotaan kotimaassaan? Sellaiset käännytetään pois. Sitten jos olet oletettavasti osallistunut kansanmurhaan, niin sellaista ei sitten edes anneta pois. Ehkä näitä tapauksia ei pitäisi verrata, mutta vertaan kuitenkin.

Uusi yliopistolaki nytkähti eteenpäin, kun hallitus sen hyväksyi ja laki siirtyi eduskunnalle. Vähän epäillen suhtaudun minäkin lakiin, niin kuin ihmisen luonnolle kuuluukin, kun jotain uutta on tulossa. Aivan kuin ymmärtäisin yliopistojen toimintaa tälläkään hetkellä. En lähtenyt mukaan mielenosoituksiin torstaina ja kello kaksi menin visusti lineaarialgebran ohjauksiin ja olisin ollut kiukkuinen, jos ne olisi peruttu. Opiskelijajärjestöt ovat auttamattomasti myöhässä mielenilmauksiensa kanssa. Laki menee läpi.

Laissa en ihan ymmärrä, että miten yliopistojen autonomia lisääntyy, jos ensi vuodesta lähtien yliopistojen hallitukseen pitää ottaa puolet (mukaan lukien pj) yliopiston ulkopuolista väkeä, eli talouselämästä. Irtaantuu valtiosta, mutta jatkossa isot yritykset sanelevat, mitä yliopistoissa tehdään? Kyllähän noissa on lueteltu, että tiedettä tehdään entiseen malliin.

Jotkut epäilevät, että tämä on askel yliopistojen maksullisuuteen. Jatkossa erillisissä maisteriohjelmissa voidaan periä maksuja opiskelijoilta, jotka tulevat EU:n tai Etan ulkopuolelta. Miten iso harppaus siitä on sitten muihin lukukausimaksuihin, en tiedä, luulisi nyt kuitenkin aika iso olevan.

Mikä merkitys on sillä, että opetushenkilöstö ei ole enää valtionvirassa ja työnantajana on yliopisto? En tiedä.

Avasin telkkarin ja siellä puhuu Virkkunen asiasta. Ahaa. Se tuli selväksi, että yliopiston sisällä oleva organisaatio valitsee koko hallituksen, myös ne ulkopuoliset jäsenet.

Lakia vastutetaan pääosin kolmen kohdan takia, sanoi Helsingin yliopiston rehtori. Ainakaan kaikken virat eivät saisi muuttua työsuhteiksi, dekaanit pitäisi edelleen valita talon sisältä, ei antaa ylhäältä käsin ja hallituksessa ei saisi olla enemmistö ulkopuolista väkeä. Piste.

Päättäkööt viisaammat.