tiistaina, heinäkuuta 22

tohinaa

Olin lomalla. Ensin Varkauteen, jossa moikkailin kavereita oikein urakalla ja kävin katsomassa vakavaa kesäteatteria: Kymmenen tikkua laudalla. Kertoi vuoden 1918 tapahtumista Varkaudessa. Itkuhan siinä tuli linssiin.

Pieksämäellä juostiin cooper ja Punkaharjulla käytiin Retretissä Pääkkösten haudalla. Paluumatkalla Kerimäen puukirkossa. Tapasin K:n isän Rantasalmella, jossa myös soudeltiin. Sieltä Jyväskylään, jossa nautin sedän ja perheen vieraanvaraisuudesta. Kävimme vaikka sun missä: sirkuksessa, parissa museossa, vesitornissa ja kaupoilla. Seuraaviin häihin on hankittu mekko. Toivottavasti siitä ei hajoa vetskari, sillä veikkaan, että talonmies (sukulaisteni keksimä vitsi, muiden kielellä palomies) ei osaa ommella kovin hyvin.



Eilen käytiin K:n kanssa urheilumuseossa ja syömässä intialaista ja sitten vielä leffassa. Pankkikeikka oli kyllä loistava kuva, suosittelen. Urheilumuseossa otin kahdesta esineestä kuvan. Jäniksestä, jollainen meillä oli lapsena, tosin isompana versiona. Ja sitten lääkärilaukusta vuodelta 2001. Kaikkea sitä vitriineissä pidetäänkin. Se oli kyllä mielenkiintoinen museo.

Tänään käytiin Emman kanssa uimahallissa uimassa. Tosin käytiin pienellä saitsiinillä ensin tuolla Nupurin ja Nuuksion tienoilla, joku väittäisi, että vähän jouduttiin eksyksiin...

Kaikkein kummallisin asia edellisen päivyksen jälkeen on tietenkin Daniel. Tapasin hänet vasta melkein parin viikon ikäisenä eikä kapellimestari Väpän liikkeistä ole enää merkkiäkään. Poika pitää paljon melua, hyminöitä ja yhkimisiä kun nukkuu. Isosiskonsa hymyili vasta seitsemän viikon ikäisenä, mutta jos eilinen ilme ei ollut hymy, niin ei sitten mikään.

Tästä kuvasta T sanoi, että "minun lapsista aina laitat kuvia. Hanki omia!"

2 kommenttia:

Mlle Unikko kirjoitti...

Sinun kesäloma on ollut oikein antoisa! Talonmies on niin näppärä, että hän voisi opetella myös omepelemaan.

Tuli muuten mieleeni, oliko se lääkelaukku siellä vitriinissä aito?? Ei varmasti oo! Sehän on jossain tutkintavankeudessa kuitenkin.

Ja pikku vauveli! Daniel! Onnea Tuija. Ja hyvä kommentti Tuijalta; hanki omia. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Tuon kyseisen talonmiehen veli on ainakin meidän ompelukonetta käyttänyt useampia kertoja ja huomattavasti useammin kuin minä (minä en siis kertaakaan, vaikka kone on ollut meillä ainakin 5-6 vuotta), joten kuvittelisi, ettei kyseisen taidon opetteleminen mahdotonta olisi tuollaisella geeniperimällä..
OK