rakas päiväkirja!

Ihanaa, kesä! Eilen paloi hitusen dekoltee ja tänään kuumotti naama. Tänään älysin jo laittaa aurinkorasvaa, että en ymmärrä, miten tuo naama niin kuumotti. Voikohan auringonpistoksen saada, vaikka suojaisi päänsä... Säätiedotus näyttää ihan mukavaa alkuviikolla, mutta ei kuitenkaan ihan mitään huippulukemia. 15 astetta on kiva, mutta 23 olisi kivempi.

(T kuikkii olan yli, ei millään malttaisi odottaa)

Tämä viikonloppu on ollut oikein mukava. Perjantain heilastelin ja lauantaina nukuin puoli kymmeneen (heräsin puhelimeen). Ja se on pitkään. Tosin heräsin jo seitsemältä ja kävin suihkussa, mutta menin TAKAISIN petiin. Sellainen on oikein miellyttävää. Lauantaina oli maamme pääkaupungissa jos jonkinlaista häppeninkiä. Minulla oli tarkoituksena käydä Ateneumissa katsomassa Halosen näyttely ja kierrellä kaupoilla. En tehnyt niin. Menin isovatsaisen K:n kanssa Kumpulan kyläjuhlille ja kiersimme kilometrin kirpputoria (ja vielä takaisin!) ennen kun saimme vohvelit. Raskaana oleva nainen rauhoittuu jäätelöllä, mutta sama efekti on myös vohvelilla (etenkin jos siinä on hilloa ja kermavaahtoa). Turvonneet jalat ja muut epämiellyttävät asiat unohtuvat hetkeksi.

Kumpulasta meno jatkui Kaisaniemeen, siellä oli koko maailma kylässä. Sellaiset vasemmistofestarit, musiikkia ja loistavaa ruokaa. Söin vegeburgerin, oli loistava. Isossa teltassa oli kojua kojun perään. Voi miten paljon maailmassa olisi pelastettavia. Minäkin kuulun moneen pelastettavien ryhmään. Eniten innostuin pelastamaan brasiliaislasten vapaa-aikaa. Se kuulosti kyllä loistavalta! Siis vapaaehtoistyö lasten vapaa-ajan parissa trooppisessa ilmastossa. :D

Välikommenttina: minut hyväksyttiin Jykylään yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa. Siitä tuli kirje perjantaina.

Mutta ehei! Lauantai ei suinkaan lopu tuohon. Tulin kotiin, söin, tervehdin Suomeen saapuneen F:n, luin Jumissa-pokkaria, maalasin akryyleillä ja aloitin käsityön. Teki hillittömästi mieli neuloa, joten siitä vaan puikot suhimaan. Ja Suomen kesässähän saattaa villavaatteitakin tarvita.

Tänään ei ole ollut myöskään hullumpi päivä. Juokseminen sujuu jo hyvin, tänään meni 50 minuutin lenkki juosten ei tarvitse kävellä välillä. Se on kivaa. Tiedä vaikka tässä pääsisi joskus osallistumaan johonkin juoksutapahtumaankin! Sitten söin ihanan aamiaisen pitkän kaavan mukaan sunnuntain hesarin parissa.

Ostin jokin aika sitten koripallon, sillä aivan tuossa vieressä on koulu ja koulun kentällä kori. T oli luvannut lähteä heittelemään jo ajat sitten, mutta satoi vettä ja ties mitä. Tänään menimme. Meillä oli jo aikaisemmin sellainen suunnitelma, että jos siellä on teinipoikia pelaamassa, niin sitten vaan coolina kävelemme ohi. T olisi halunnut ihan piilottaa pallon, ettei kukaan arvaa, että ollaan menossa heittelemään. (Mihin sen olisin piilottanut, oman paitani alleko!)

Iltapäivällä pyöräilyin Villa Elfvikiin, se on luontotalo tuossa Laajalahden rannassa. Menin sinne maalaamaan, tein kuvan polkupyörästä. Se jäi hitusen kesken, kun K hiippaili rantaan puoltatoista tuntia myöhemmin. Siellä tää naama alkoi kuumottaa. Oli kaunis ilma, vaikka tuulikin melkoisesti.

T sanoi myyvänsä mun maalauksen kuolemani jälkeen. On siinä hänellä työmaata.

Olipa ihana viikonloppu. Seuraavan vietän Varkkilassa.

Pitäkää omista asioistanne huoli.