Lehti puusta variseepi,
päivä yötä pakenee.
Lintu pieni syksyn tieltä
kesämaille rientelee.
Minä pieni paimentyttö
lentohon en pääsekään.
Tänne tänne jäädä täytyy
syksyhyn ja ikävään.
Tämä on niin rintaa raastavan surullinen laulu. Mutta mua ei kyllä tuo syksy riivi yhtään. Kivaahan se on, kun on vasta vuoden ollut tätä syksyä. Toissapäivänä oltiin ulkona koirien kanssa, niin mulla oli ihan lapaset mukana ja pipo päässä. Eilen maalasin pihalla vähän aikaa, niin piti kyllä olla kuuma teemuki vierellä ja lisätä välillä vaatettakin. Enemmän taitaisi jo olla sisämaalauskelit.
Tänään mennään illalla katsomaan Stand upia On the Rocksiin. Viikonloppuna olisi tarkoitus ajella Varkauteen hakemaan mun kamoja. Juuri varasin laivamatkan,miniristeilyn, neljälle 1,5 viikon päähän viikonlopuksi. (Kiitos vaan äitille ja isälle!)
Ja sitten paras! Lähden Shanghaihin 30.11 ja tulen takaisin 10.12. Se on varmasti ihana loma!
Työnteko tahtoo yleensä häiritä mukavaa elämää, joten olen etsinyt osa-aikaista työtä. Menen ensi viikolla haastatteluun 20 viikkotunnin hommasta. Laskeskelin, että ei sitä sen enempää töitä tarvitse tehdä (siis minun).
2 kommenttia:
Sait siis jonkun mukaan stand uppia katsomaan.
Ei taalla koko aikaa syksya ole ollut, nytkin on kolme paivaa ollut mukavan lammin ja aurinki paistaa.
Hullu taiteilija!!
Katopas vaan, nyt on tullut tuohon sellainen uudistus, mitä joskus kaipailin: sähköpostia voi lähettää sun blogisivulta suoraan... Ajatuksiini on vastattu.
OK
Lähetä kommentti