Renoiria ja nuudelisoppaa

Tällaiset lauantaipäivät ovat hauskoja. Läksin liikenteeseen hyvissä ajoin ja olin bussipysäkillä Vikiä vastassa kello kymmenen aikaan. Menimme National galleryyn. Minä menin yksinäni Renoirin näyttelyyn, jonne olin ostanut jo ennakkoon lipun. (13 puntaa, aika kallis...) Vietin siellä reilut kaksi tuntia tutkien maisemia. Pidin erityisesti siitä, missä Monet maalasi puutarhassaan. Renoir ja Monethan olivat hyviäö ystäviä ja maalasivat yhdessä. Siellä olikin yksi Monetin työ ja vieressä Renoirin työ, joka oli maalattu ihan siitä vierestä. Oli mielenkiintoista verrata miesten tyylejä.

Sitten menimme Chinatowniin ja siellä japanilaiseen ravintolaan. Viki on siis unkarilainen tyttö, joka on just muuttanut tänne Lontooseen. Hän on asunut vuosikausia Kiinassa, joten Chinatown oli kotoisaa seutua hänelle.

Japanilainen ravintola ei saanut ihan kaikkia pisteitäni. Tee, joka saatiin ihan ekana, maistui kalalta. Tosin en ymmärrä ajatusta juoda keiton kanssa teetä muutenkaan. Nuudelikeitto oli ihan ok, mutta olin aika vitsikkään näköinen kalastellessani nuudeleita sopasta puikoillani. Mutta syötyä tuli. Plussaa siitä, että he eivät ota tippiä vastaan.

Sitten metrolla Camdeniin ihmettelemään menoa. Paljon oli taas kaikenlaista tavaraa, mutta mitään en ostanut.

Sitten tapaisinkin vielä Päivin ja kävimme skandikahvilassa, söin ruisleivän, jonka päällä oli juustoa ja suolakurkkua nam. Sitten kiertelimme vähän, yritimme löytää katsottavaa elokuvaa, mutta ei oikein löytynyt. Tulin sitten leffavuokrsaamon kautta kotiin ja nyt katsomme jotain kohtuullisen surkeaa teinilentopalloleffaa.

Huomiseksi on luvattu lämmintä ja suunnitelmissa on mennä piknikille Hyde Parkiin. Se olisi kivaa. Jos otan mukaan Fiktion mieli -kirjan ja satsaan vähän tulevaisuuteen.

Sivuhuomautuksia. Meillä on taas hiiri(ä). Lihava, afrikkalaisalkuperäinen nainen töni ja etuili minua pahasti bussijonossa, ei mitään käytöstapoja. Videovuokraamojuippi antoi vaihtorahoja kolmella punnalla kahdenkymmenen pencen kolikoita ja väänteli naamaansa ihan kuin olisi ollut mun vika, että MULLA ei ollut kahden punnan edestä kolikoita. Tuija pelkää kaikkia ötököitä.