varas

Taalla istun uudessa kodissa, olohuoneessa lattialla ja varastan. Varastan nimittain naapurin nettiyhteytta, meilla kun ei viela ole omaa taalla. Hankalaa taalla, kun pitaa ottaa aina vahintaan vuoden tai puolentoista vuoden sopimus joka asiaan, ja sitten saa kaupan paalle vaikka ilmaisen nettiyhteyden ja sitten se ei toimi ja sanotaan, etta sehan on vaan ilmainen...

Tuija mittasi askelilla uuden olohuoneen pituuden. Sai kahdeksan. En ole ihan varma jaardiako vaiko metriako, mutta olen sen verran opiskellut, etta silla ei ole niin valia. 16 unssia on pauna eli naula ja 14 paunaa on sitten taas kivi. Sen suomennosta en muutes edes tieda. Onko se muka kivi? Ei mitaan tolkkua naissa briteissa.

Meilla ostetaan sahkoa lahikaupasta. Mennaan tikun kanssa kauppaan ja ostetaan vaikka kympilla tai kahdella sahkoa. Hassua. Olin kuullut sellaisista mittareista, joihin pudotellaan kolikoita, niin valot palaa. Aika konkreettista.

Sanovatkohan kaikki kansat itseaan onnettomiksi ja synkkamielisiksi. Vai osaavatko austraalialaiset ja filippiinit ja muut onnelliset sanoa itseaan onnellisiksi. Kai ne osaa, ei kai ne muuten olisi onnellisia. Olen jo monta kertaa lukenut brittien oman maaritelman itsestaan: gloomy. Samanmoisiahan me suomalaiset (olevinaan) ollaan. Katso taaksepain. Muistatko onnellisia hetkia ja onnettomia kuukausia.

Luin lehdesta, etta vain seitseman prosenttia briteista on sita mielta, etta viime vuosi oli hyva. Se ei ole kovin paljoa.

Juuri eilen mietittiin Tuijan kanssa sita, etta minulla ainakaan ei ole oikein hajuakaan siita kuka on britti. Tai siis minkalainen. Mina tapaan paivat pitkat kaikenlaisia muita ihmisia kuin britteja. Lastenhoitajat ovat tietenkin kaikki muita kuin britteja, no osa lapsista on britteja (siis niista, joita tapaan). Juuri vasta yhdessa kahvilassa omistaja(?)nainen hopotteli, etta Lontoossa yksikaan kahvila ei ole brittien pitama. Aika usein ne ovatkin jonkin muun. Istuttiin Starbucksin ikkunapoydassa ja katsottiin kuka voisi olla britti. Osa ihmisista olisi voinut olla Suomesta, osa oli kaukaa Aasiasta ja jokunen jopa naytti tyypilliselta britilta. Kuinka monta sukupolvea pitaa asua maassa, etta on natiivi. Sitten tuli kaksi miesta, molemmilla rantalapokassandaalit ja shortsit (taallakin on siis kuitenkin talvi...). Ne olivat tietenkin niita ausseja, jotka kuuluvat tutkimusten mukaan maailman onnellisimpien joukkoon.

Mutta menen nyt nukkumaan. Voikaa hyvin.

Tulen Varkauteen siis 10.2. Nahdaan. Lahden pois keskiviikkoaamuna.