Tulin kertomaan, etta paadyin sittenkin seikkailemaan Ita-Lontooseen. Pyorin marketeilla ihastelemasa kaikenmaailman tilpehooria, vaatteita, huonekaluja ja muuta Brick lanen tienoilla. Nain myos niiiiin virallisen tilpehoorikaupan, etta ei tosikaan. Se oli IHAN taynna keijuja ja muita satuolentoja.
Brick lanella oli kiva tunnelma, sellainen rento ja nuorekas.
Hiippailin sielta viela itaanpain ja kavin Museum of Childhoodissa eli lapsuusmuseossa. Huokailin aaneen. Oli niin paljon nahtavaa. Miffy juhli 50-vuotista taivaltaan, mutta se oli vahan tylsa, vain muutamia maalauksia, tai silkkipainokuvia. Mutta ne lelut. Nukkekoteja jopa 1700-luvulta. Kaikenmaailman leluja, nukkeja, autoja, peleja, hyrria, astioita, soivia leluja, roolivaatteita ja niin edelleen. Tietenkin myos nukketeatterinukkeja. Oli myos tuttuja leluja. Esko-sedalla oli ainakin joskus, lienee vielakin, Kermit-sammakko. Tasmalleen samanlainen oli museossa. Ja Tuijalla oli muovinen kassakone. Sellainenkin oli museossa. Minun leluja ei ollut yhtaan.
Museon jalkeen menin suomalaiselle kirkolle laulamaan joululauluja. Ihan itku tuli silmaan, kun veisattiin varpusta jouluaamuna. Oli myos hyva viulujoukko soittamassa. Onko se orkesteri, jos siina on vain viuluja ja muita jousisoittajia. Kai se on.
Paluumatkalla metrossa mun viereen istahti kaksi tyttoa, joista toinen sanoi ensi sanoikseen: "Mika taalla haesoo?" Oli pakko ilmaista samantien olevani suomalainen ennen kuin alkoivat mitaan alyttomyyksia puhua. Samasta laulutilaisuudesta nekin olivat tulossa.
Voikaa hyvin.
1 kommentti:
kiitos postista ystävä! voin vaa veikata että tulis hiukan nopeammin perille jos kuoreen kirjoittaisi mihin maahan kirje on menossa.. ;)
Lähetä kommentti