lapaset kateen!

En ole talla kertaa lenkilla, vaan kohta lahdossa kokeilemaan autolla ajamista tassa hullussa kaupungissa, vahan jannittaa. Piti alunperin menna eilen, mutta kun pomo pyysi jeesia, kun sen piti menna laakariin vauvan kanssa, joten jain tyton kanssa kotiin. Kolme verikoetta maksoi reilut 600 puntaa. Mietittiin Tuijan kanssa, etta kayttaakohan ne kuninkaallista hovilaakaria vai mita...

Ihmiset taalla eivat tajua, etta on talvi ja kylma. Ja kun on talvi ja kylma, niin silloin puetaan lampimasti. Esimerkiksi lapaset kateen. Tarkkailin tuossa matkalla tahan nettikahvilaan, etta kenellakaan muulla ei ollut lapasia. Ei edes lapsilla. Yhdella tytolla oli sellaiset torimummon sormikkaat. Ei niita ihan kokonaan lasketa.

Alkuviikosta kavi Pete. Oli kiva tavata. Ylitin itseni, kun menimme London Eyehin. Sehan on se valtava maailmanpyora. TODELLA korkea. Myonnan, etta olin vahan peloissani (etenkin kyltista, jossa kiellettiin nojaamasta oviin... olisiko ne auenneet, jos olisi nojannut??), mutta Tuija sanoi, etta silla tarisi jalat KOKO matkan. Mina kavin melkein reunalla ottamassa valokuvan. :D

Siis tarkennus niille, jotka eivat London Eyeta tiedan, niin siella ollaan sellaisissa kapseleissa SISALLA. Ei ollenkaan kosketusta ulkoilmaan.

Koetan valtella Ibswichin aluetta, kunhan loydan sen kartalta ja saan tietaa, missa se on. Siellahan siis mellastaa se murhaaja. Opinpahan siina samalla uuden sanan taas, osaan nyt kuristaa ihmisia.

Kissoille kuuluu huonoa. Myrtti on alkanut riehumaan uudessa kodissaan ja pollyttaa talon vanhoja kissoja niin, etta ovat verissapain. Niinpa ne joutuvat loytoelaintaloon. Valitettavasti en keksinyt muutamassa paivassa mitaan muutakaan. Kovin kurja mieli, mutta toivottavasti loytavat kunnollisen kodin, josta ollaan minuun yhteyksissa. Ja toivottavasti paasevat samaan paikkaan. Peukut pystyyn.

Mutta lahden nyt metroilemaan sinne Swiss Cottageen pain, jossa mun on tarkoitus ajella. Jotenkin mua vahan hermostuttaa. :D

Voikaa hyvin!