torstaina, marraskuuta 16

Sisäsiittoisia ahvenia

Kuuntelen Classic ykköstä. Se on suosikkini musiikkikanavista. 80's at 8, 90's at 9 top 10 at 10 ja päivällä Guess the Year. Kasari- ja ysärihittejä.

Toiset hakevat uudistusta elämäänsä vaihtamalla kampausta ja minä uusistin blogini ulkonäön. No, oikeastaan se kävi niin, että aina kun kirjaudun sisään, niin mua houkutellaan beta-version käyttäjäksi. Pitäisi muistaa, että beta-versio tarkoittaa suomeksi hankaluuksia.

Niinhän se oli. Ensin katosi koko blogi. Lupasivat ilmoittaa sähköpostilla kun ovat siirtäneet toiselle palvelimelle. Melkein tuli itku ja meni usko, mutta kyllähän se blogi sitten löytyi. Ja kun kerran on uusi versio ladattu, niin piti kokeilla uusia toimintoja. Niille, jotka eivät ehtineet nähdä, niin blogi ehti olla aikas makean värinen välillä, mutta tyydyin tällaisen vähemmän räikeään pinkkiin. Sopii mun silmille paremmin.

Aloitan työt maantaina perheessä, jossa on kaksi pientä lasta. Oikein mukava juttu. Perhe asuu tuossa ihan lähellä Holland Parkissa, ja minä muutan heidän alakertaansa asumaan. Perheen äidin isä on ollut merijalkaväessä ja asunut pari vuotta Ruotsissa. Ja äiti "talar litet svenska".

Minähän en varsinaisesti ole minkäänlainen kalaihminen. Syön kyllä niitä, etenkin jos joku muu laittaa. Tai voin simppelisti itsekin laittaa sen uuniin, jos kala on jo saatettu siihen tilaan, että sen voi uuniin laittaa. Enkä myöskään ole kalastajaihminen. En yhtään. Joten voin paljastaa typeryyteni.

Kalathan asuvat vedessä. Suomessa on paljon pieniä lampia, joissa asuu kaloja. Lammet voivat olla pieniä ja joettomia. Vesi kyllä tihkuu sinne läheisen maaperän läpi tai vaikka pikku ojia pitkin, mutta voi olla lampia, joista ei ole kalojen mentävää yhteyttä muihin vesistöihin, vai kuinka? Olenko oikeassa? Ajatteluni perustuu tähän oletukseen. Miten niissä lammissa voi olla samoja kaloja kuin muissakin lammissa. Jos ne lammet ovat erkaantuneet toisistaan vaikka joskus jääkauden jälkimainingeissa, niin miten ahvenet ja salakat ovat voineet kehittyä samanlaisiksi joka lammessa. Vai ovatko ahvenet kehittyneet miksikään? Ovatko ahvenet samanlaisia nykyään kuin 10 000 vuotta sitten?

(Välikommenttina, että nyt alkoi Madonnan Material Girl, ja kun kyseessä on Guess the Year, niin muistelen, että koko levy ilmestyi vuonna 1084. Sinkku tuli jo edellisenä vuonna.)

Eikö 10 000 vuoteen ole tullut katastrofeja, jotka olisivat tappaneet kaikki kalat? Ja kaikkein hirvein kysymys. Eivätkö ahvenet ala olla kauhean sisäsiittoisia, jos ne elävät kovin pienessä lammessa. Tosin en osaa yhtään arvioida montako kalaa asuu vaikka siinä pienessä lammessa, joka oli ihan lähellä Pukkikankaan kotiani.

Valaiskaa joku minua! Pitääkö mun syödä merien kaloja tästä lähtien? Tosin sieltä ei voi syödä isoja petokaloja, kun niissä on elohopeaa. Tosin en ole ihan varma, mitkä ovat isoja petokaloja. Hait ainakin, mutta ei Tuija koskaan haita laita. :D

(Mitä hiisiä!? Biisi oli vasta vuodelta 1985. Sain vain yhden pisteen. :( Oikeasta vastauksesta saa kolme pistettä ja vuoden heitosta yhden. Tämä olisi muuten hauskempi peli, jos olisi joku jonka kanssa kisata.)

Sellaisia ajattelin tänään.

Kiitoksia kommenteista, ne ilahduttavat aina päivääni. :D

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon työpaikan johdosta!Sisäsiittoisista en tiedä, mutta melkein joka lammessahan niitä on.:) :) :)

Anonyymi kirjoitti...

Melkein joka lammessa? Siis missä lammessa ei ole? :D

/Päve

Pyjama kirjoitti...

Yritän tarkistaa mikä aika kommentteihin tulee.

Pyjama kirjoitti...

Juuh, brittiaika.

Mlle Unikko kirjoitti...

Mutta lammissa ei taida juuri elää mitään ku jotain rautuja (?) ja järvistä on jokia toisiin järviin ja lopulta mereen, kyllä ne kalat pääsee kutemaan vieraisiin. :)

Anonyymi kirjoitti...

Rautu!? Mitäs ne on? Heidi on tietäväinen!

/P

Mlle Unikko kirjoitti...

Rautu tai joku sellainen pieni ja sitkeä kala, joka on miltei kuollut sukupuuttoon.

Anonyymi kirjoitti...

Wikipedia tuntee kyllä raudun. Sen toinen nimi on nieriä. :D

/P