pohdintaa mainoksista

Maailma on pullollaan mainoksia. Meidän ajasta taistellaan. Mutta jotenkin tuntuisi, että omassa kodissa pitäisi saada olla ilman niitä mainoksia, joita ei halua. Jos on lappu, että ei mainoksia tai tiukempi, ei ilmaisjakelua, niin jää paitsi monista asioista. Mutta sitten jos on luukku auki kaikelle, tulee paljon roskaa. Mutta onneksi on vaihtoehtoja.

Piukulla oli pääkallon kuvalla tehostettu lappu, että ei postia aamuyöstä. Se oli hyvä. Itse joskus mietin, että teippaisin koko postiluukun kiinni, että ei postia.

Mutta voisi hyvinkin laittaa hyvin yksilöidyn ilmoituksen, aivan omia tarpeita vastaavan:

"Ainoastaan seuraavat ilmaisjakelutuotteet: kunnan ilmoitukset, lähikauppa tyyterin tarjoukset (ei missään tapauksessa Siwan), kenkä- ja korumainokset, nuorisovaatemainokset (mutta ei pelkkiä urheiluvaatemainoksia), ilmaisjakelulehti tominan viikonloppunumero (ei keskiviikon numeroa), pitsamainokset, uskonnolliset ilmoitukset ja lehdet, mutta ei Jehovan todistajien jakamaa postia. Kiitos. Hyvää päivän jatkoa!"

Sitten kerran voisi lisätä lapun, että "Hyvä mainosten jakaja, viime kerralla luukustani putosi maalipirtin mainos. Saat tämän kerran anteeksi, mutta katsothan, että tämä ei toistu. Kiitos ja hyvää päivänjatkoa."

Hiisi kun ei ele kotia eikä postilaatikkoa eikä luukkua. Täällähän kaikkien samassa talossa asuvien (kolme kämppää) (tai tähän Tuija-irvileuka sanoo, että talossa on neljä kämppää, mutta yksi on kellarissa ja sillä on oma ulko-ovi.) posti tulee samasta luukusta ja jää käytävään. Siitä sitten jokainen ottaa omansa. Mainoksia ei ole pakko ottaa. :D

Hola! Käytiin eilen kirjastossa ja lainasin espanjan kielen oppikirjan. Ajattelin vähän harjoitella ennen vuoden vaihteen lomaa. Tietenkin siellä Kanarialla pärjää englannilla tai jopa suomella, mutta onhan se kiva vähän espanjaa osata. Varkkilassa luin muutaman kuukauden kansalaisopistossa, mutta sekin jäi. Niin kuin aina kaikki.