Yleisön valtavan painostuksen edessä ajattelin vaihteeksi kirjoitella. :)
Ensi viikolla saan uuteen kotiini netin, joten sen jälkeen saattaa tämä blogikin päivittyä hiukkasen useammin. Toivon mukaan saan, ainakin näin on luvattu.
Uusi kotini alkaa olla järjestyksessä, matot pitäisi saada vielä lattialle ja pari lamppua ostettua. Ja odottelen vielä, että pojat tulisivat poraamaan muutaman reiän seinään. Kuinka monta poikaa tarvitaan poraamaan reikä seinään? ...liian monta. :)
Eilen kävin ensimmäistä kertaa ullakkosaunassani. Mulla on saunavuoro joka toinen viikonloppu. Jokaviikkoisen vuoron olisi saanut perjantaiksi kello kolmeksi iltapäivällä. Kuka ihme voi saunoa siihen aikaan??! (ei varmaan kukaan, kun se oli vapaana..)
Kävin samalla tarkastamassa pesutuvan. Siellä oli hyvin avulias miekkonen pesemässä äitinsä pyykkejä. Kertoi, että äiti on asunut talossa nelisenkymmentä vuotta ja ainakin sen aikaa talossa on ollut sama pyykkikone. Kertoi koneen toimintaperiaatteista. Jos olisin nähnyt sen jossain muualla kuin pesutuvassa, en olisi edes tunnistanut pyykinpesukoneeksi. Todennäköisesti sillä olisi voinut matkustaa 40 vuotta sitten vaikka kuuhun.
Eilen ostin keittiöön uuden lampun. Oikein hieno. Virittelin sitten sitä kattoon, ja tietenkään koukkusysteemit eivät osuneet yksiin. Ja mikä hienointa, siinä oli 166 senttiä pitkä johto, missä itse valaisin roikkui. Ja johtoa ei minun älylläni voinut lyhentää millään tavalla. Siinä sitten tuijottelin hienoa lamppuani, joka roikkui kymmenisen senttiä keittiön pöydän yläpuolella. Pitää katsoa sisustuslehdistä, että onko niissä kuvia huoneista, joissa lamput on aseteltu ihmisten vyötärön korkeudelle. No, lampun vaihtaminen ainakin on helpompaa.
Pyykkimatkalla olen porukoilla. Oma kone on sijoituksessa. Pitäisi hakea takaisin, kun saisi jostain pakun lainaan.
ADJÖ!
Mulle saa laittaa s-postia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti