Ihanaa, kun viimeinkin on lunta. Kävin ulkona vähän kävelemässä, palautin leffat ja kävin kaupassa. Jotenkin kaikki ihmiset näyttivät iloisilta. Lapset tietenkin, mutta myös aikuiset. Taitaa kaikkia piristää, kun ei ole enää niin harmaata ja ankeeta. Vaikka kyllähän tuolla jo hämärtää, mutta on aivan erilaista kuin se musta sade.
Tuparit meni mukavasti. Kiitos vaan vieraille. Pitäisi vielä imuroida ja tiskata astiat juhlien jäljiltä. Tosin sunnuntaihan on lepopäivä... meidän talossa ei saa edes pestä pyykkiä sunnuntaina pesutuvassa. Työttömänä ollessa viikonpäivien erot hämärtyy, mutta ei kai sitä sunnuntaita ihan turhaan ole nimetty lepopäiväksi. Eli aivan hyvin voin jättää imuroinnin ja tiskaamisen huomiselle. Mulla on vaikka kuinka monta katsomatonta elokuvaa, jotka kiinnostavat siivoomista enemmän.
Ja muutama mielenkiintoisen oloinen kirjakin odottaa lukemista. Nyt on kesken Woody Allenista kertova kirja. Melkein ärsyttää, kun kaveri saa sellaisen mielikuvan, että mä vaan halusin tehdä leffoja ja sitten mua vaa pyydettiin johonkin ja heti alusta asti olin niin iso stara, että sain tehdä mitä vaan. Kai se elämä voi sellaistakin olla.
Nautitaan lumesta. Joku väitti, että huomenna sataa vettä. En usko.
sunnuntai, marraskuuta 27
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti