Ostin eilen kukkasia: orvokkeja, neilikoita sun muita. Siis ne sun muut ovat jotain sellaisia, joitten nimiä en enää muista. Ai niin, paitsi päivänkakkarat on markettoja. Istuttelin sitten niitä emalikippoihin. Tein pari hienoa istutusta, joissa oli useita kukkia, mutta osan istutin ihan itsestään. Tuli oikein kivoja.
Harmi, että en löytänyt siemeniä, olisin kylvänyt talon eteläseinustalle auringonkukkaa. Mulla on sellaisen pensasmallin siemeniä. No, jatkan tänään etsimistä. Jossainhan niitten on oltava.
Yöllä oli ollut kuulemma melkein pakkasta. Onneksi eivät kukat kuolleet. Ihmettelen vaan, mistä isännät tuollaista tietoa saavat. Kai ne herää aina kolmen aikaan tarkistamaan tilanteen.
Muutenkin koen olevani aika laiska kaupunkilainen, kun mielestäni herään aikaisin ja hengaan pihamaalla, niin naapurit tuntuvat jo syöneen lounaansakin. Isäntä oli jo hyvää vauhtia savustamassa lahnoja, kun minä hörpin vielä aamukaakaota.
Heräsin hämmentävän aikaisin. Ehdin käydä ihan rauhassa suihkussa, ja matkalla kävin tankkaamassa punaisen paholaisen, eli Murun. Sen bensamittari tuntuu näyttävän ihan mitä sattuu. Suurinpiirtein laskettuna, kuvittelisin, että se olisi vienyt noin seitsemän litraa satasella. Siis nämä ensimmäiset 300 kilometriä, mitä oon ajanu. Tai jotain sinnepäin.
Touko on kateissa. Ne livahtivat Matiaksen kanssa pihalle sunnuntaina aamuyöstä. Matias riiteli naapurin musta-valkoisen kollin kanssa, piiloutui kuistin alle ja tuli takaisin kotiin. Toukoa ei ole näkynyt. Toivottavasti sille ei ole mitään sattunut... Huoli on kova.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti