Tällaista minulle sattuu hyvin harvoin. Heräsin joskus neljän aikaan, noin neljän tunnin yöunien jälkeen. Ja sitten ei tullut uni. Väsytti kyllä vähän, mutta ei tullut uni. Pyörin aikani sängyssä, kävin tupakalla ja takas sänkyyn. Vessassa ja takas sänkyyn. Haalin kehrääviä kissoja kainaloon. (Nukahdan hyvin usein siihen, että Matias kehrää vieressä. Jotenkin hengitys rauhoittuu kissan kehräämisen tahtiin.) Mutta ei.
Niinpä nousin sitten järjettömän aikaisin ylös. Kello on seitsemän aamulla. Olen tiskannut, pessyt pyykkiä, viikannut puhtaita vaatteita kaappiin, tehnyt sämpylätaikinan (ja sämpylät menevät hetken päästä uuniin... namnam), kirjoittanut.
Meen tänään töihin yhteentoista mennessä, ja pitäisi olla viiteen. Voi alkaa väsyttää jossain vaiheessa. Tosin jos se väsymys iskee tässä tunnin, parin sisällä, ehtisin vielä ottaa torkut. Hiiskatti.
On oikein mukavaa, että töitten jälkeen voi mennä suoraan Annukalle, ja niillä on vielä tuohon aikaan yleensä juuri ruoka valmiina. Olen välillä kuin ylimääräinen perheenjäsen siellä. Tänään voisin ottaa vaikka pienet torkutkin siellä. :D Olen jo suunnitellut, että rakentaisin niille huoneen vaatehuoneeseen. Leevi lupasi, että voin muuttaa heille, yhdellä ehdolla: että en kiusaa häntä. Enhän minä kiusaa, kun meillä on kerta samanlaiset robottiasut! (Leevi teki minulle robottiasun. Kirjekuori teipataan jeesusteipillä paitaan vatsan kohdalle, ja sukan pohjiin teipataan valkoinen paperisuikale. Kokeilkaapa, niin tiedätte, miksi robotit kävelevät niin kuin kävelevät.)
Mutta siis. Hyvää huomenta jokaiselle!
1 kommentti:
Wau! Kunnioitettavan aikaisin olet noussut! Ihan kuin meidän äiti kotona, tosin hän menee aikaisemmin nukkumaan. Mutta herää silti aikaisin... ja kello neljä on sairaan aikaisin minulle!
Kohta, siis huomenna, muutan pois tästä koirankopista kaverin nurkkiin asustelemaan. Saa nähdä kauanka sitä kestää.. tuskin kovin pitkään. Mutta kuhan keksin järkevämpää. Tosin houkuttais lähteä kesäksi Lapinlahdelle. Äiti tarttee apua.
Lähetä kommentti