kaunista, mutta kylmää

Puilla on ihanat lumipuvut. Tosi kaunista.

Viikonloppu meni mukavasti, kiitokset vaan ihanille lapsille: Veeralle, Kertulle ja Väinölle. Sunnuntai-ilta meni kotosalla mukavasti kaikenlaista tohottaessa. Joku saattaa saada lähipäivinä kirjeen :) Tänä aamuna väsytti tietenkin nousta ylös.

Meillä oli Kuoppakankaan koulun vihkiäiset, ja siellä esitettiin meidän ohjaama näytelmä. Ensimmäinen juhla on takana, toinen alkaa puoli seitsemältä illalla. Ensimmäinen esitys meni hyvin. Suurin ongelma on aina se, että lapset ja nuoret saisi puhumaan kovalla äänellä silloin, kun on oma vuoro ja toisaalta olemaan hiljaa silloin, kun on aika olla hiljaa. Jotenkin nämä kaksi hetkeä tahtovat sekoittua.

Nyt muistan, mitä ärsyttävää on pakkasessa. Inhoan palelemista ja tumppaan ihan tuhottomasti päälle. Sitten lähden pyöräilemään. Pusken henkihieverissä eteenpäin, ja aivan varmasti jotakin kohtaa paleltaa (oikean jalan pottuvarvasta ja etureisiä) ja sitten paidan alla on turkasen kuuma. Niska hiessä, mutta pipoa ei voi höllätä, kun sitten paleltuu korvat.

Olen ollut tupakoimatta tämän päivän. Sovittiin Eikan kanssa, että lopetetaan tupakointi vielä tänä vuonna. Olen imeskellyt kolme nicotinelliä eikä ole oikeastaan minkäänlaisia tuskia. Tosin nyt juon iltapäiväteetä, jonka kanssa noin yleensä kuuluisi pöyssytellä, mutta kai se helpottaa, kun tässä purkaa tuntojaan tähän naputteluun.